Karanteenista uuteen normaaliin

Karanteenista uuteen normaaliin

Koronakaranteenia on nyt kestänyt reilut pari kuukautta ja mitta alkaa täyttyä. En nyt ihan seinille hypi, mutta tekemisen tarve on suuri. Ongelmana on vain se, että en oikein osaa tarttua mihinkään. Päivittäisestä ulkoilu- ja kävelyretkestä olen sitkeästi pitänyt kiinni, mutta muuten nyhjään kotona. Normaalitilanteessa viikko rytmittyy erilaisiin eläkkeensaajatapahtumiin, kaupassa käynteihin, kunto- ja uimahallikäynteihin yms. Nyt ei ole mitään tällaista mahdollista toteuttaa.  Paikat, joissa tällaista voisi harjoittaa ovat kiinni.

Kotijumppa ei maistu

Aktiivisena liikkujana kaipaisin muutakin kuin kävelyä. Lihaskunto on selvästi heikentynyt karanteeniaikana. Lihakset ovat pienentyneet ja kadonneet  jonnekin, osa on valahtanut vatsan seudulle.  Entinen ylöspäin pullistellut hauislihas roikkuu nyt alaspäin. Lisäksi on tullut ryppyjä, aivan kamalaa. Jostain syystä kotona jumppaaminen ei maistu, eikä ole oikein välineitäkään. Lisäksi puuttuu sosiaalinen kanssakäyminen ja tuttu porukka.  Seinien kanssa ei voi raatata, itsekseen puhuminen on ensimmäinen hulluuden  merkki.  Olen jumpan aikana laittanut telkkarin päälle, mutta ei se vastaa kuin kaveri kuntosalilla.  Jotain siis tarttis tehdä, luoda uusi toimintakäytäntö, mutta mitä?

Ulkotapahtumilla voisi aloittaa ”uuden normaalin”

Paras tapa tietysti olisi alkaa purkaa tätä karanteenia jollakin tavalla.  Ehkä kokoontuminen väljästi kesäkuun alussa olisi ensi askel normaalimpaan aikaan.  Valtiovallan lupa osallistujamäärien kasvattamiseksi 50 henkilöön helpottaisi ainakin meidän eläkkeensaajien toimintaa. Kerhot voisivat tietyissä rajoissa ja ehdoilla toimia jälleen.  Meille niin rakas boccian peluukin saattaisi olla järjestettävissä. Kunnon suojavälit ja maskien käyttö sekä ulkokentällä pelaaminen takaisivat turvallisuuden.   Bocciaan voisi liittää myös alkuverryttelyn ja jumpan, joka sekin on helppo toteuttaa.  Makkaraakin olisi kiva käydä paistamassa ja kahvia hörppäämässä vaikka Ukkolanrannan laavulla tai jossain muualla esimerkiksi Koitelissa. Nuotiolla voisi vuorotella ja pitää sopivaa etäisyyttä.  Kyllä se porinointi käy vähän etäämmältäkin puhuen.  Voisi samalla nauttia kauniista luonto- ja koskimaisemista.

PS. Päätimme haukiputaalaisten kanssa että kokeilemme Bocciaa maanantaina 8.6. klo 17-19 Jatulin ulkokentällä. Tervetuloa pelaamaan!

Olisiko tämä toteuttamisen arvoinen idea nyt aluksi.  PL